Milloin pokerisessio kannattaa lopettaa? Näistä merkeistä tunnistat oikean hetken

Oman pelin taso kertoo usein ensimmäisenä, milloin on aika lopettaa

Session alussa pelaaja on tavallisesti keskittynyt ja valppaana. Vastustajien toimintaa seurataan tarkasti, heidän rangejaan arvioidaan ja päätöksiä pohditaan rauhassa. Eri tilanteita analysoidaan huolellisesti, eikä impulsiivisille ratkaisuille anneta liikaa tilaa.

Tuntien kuluessa ajattelun laatu voi kuitenkin heikentyä lähes huomaamatta. Väsymys alkaa painaa, päätöksiä tehdään yhä enemmän rutiinilla ja osa tärkeistä yksityiskohdista jää huomaamatta. Lopulta pelaaja saattaa valita pelilinjoja, joita hän ei olisi muutamaa tuntia aikaisemmin edes harkinnut.

Juuri tällaiset muutokset ovat hyviä merkkejä siitä, että session lopettamista kannattaa harkita. Kuuden tunnin pelaamisen jälkeen keskittymiskyky on yleensä jo selvästi heikompi kuin alussa. Pöydän tapahtumia ei enää seurata yhtä tarkasti, ja olennaista onkin oppia tunnistamaan hetki, jolloin oma A-peli ei enää kulje.

Tässä vaiheessa ratkaiseva kysymys ei ole enää pelkästään se, olemmeko vastustajiamme parempia. Tärkeämpää on arvioida, onko meillä edelleen riittävän suuri etu, jotta pelaamista kannattaa jatkaa.

Pokerissa jo muutama hieman tavallista huonompi päätös voi nimittäin riittää muuttamaan alun perin erittäin kannattavan tilanteen vähitellen huomattavasti vähemmän tuottoisaksi peliksi.

Huomio:

Kuvitellaan, että aloitat käteispelin pöydässä, jossa istuu kaksi paljon virheitä tekevää harrastajapelaajaa. Muutaman tunnin kuluttua molemmat poistuvat ja heidän tilalleen tulee kaksi kokenutta regua.

Vaikka oma keskittymisesi olisi edelleen täydellisellä tasolla, etusi vastustajiin nähden saattaa pienentyä merkittävästi. Tällöin pelaamisen jatkaminen vain siksi, että olit alun perin suunnitellut pitkän session, ei välttämättä ole kovin järkevää!

Väsymys on salakavala vastustaja pokeripöydässä

Yksi pokerinpelaajan suurimmista vastustajista pokeripöydässä on oma väsymys. Sen tunnistaminen ei kuitenkaan ole aina helppoa, sillä väsymys ei välttämättä tarkoita sitä, että pelaajaa alkaa nukuttaa.

Ensimmäiset merkit voivat olla huomattavasti hienovaraisempia. Puhelinta tulee esimerkiksi tarkistettua tavallista useammin, eikä muiden pelaajien välisiä käsiä enää seurata yhtä kiinnostuneesti. Päätöksiin käytetään vähemmän aikaa, ja täysin tavalliset pelitilanteet saattavat alkaa ärsyttää.

Nettipokerissa väsymys voi puolestaan näkyä haluna tehdä päätökset mahdollisimman nopeasti ja pelata lähes automaattisesti. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun pelaaja harrastaa multitablausta eli pelaa useassa pokeripöydässä samanaikaisesti.

Kaikki nämä muutokset voivat kertoa keskittymisen heikkenemisestä ja siitä, että henkinen kuormitus alkaa vaikuttaa pelaamiseen.

Kokeneen pelaajan onkin tärkeää oppia tunnistamaan omat väsymyksen merkkinsä. Jotkut muuttuvat väsyneinä liian passiivisiksi. Toiset taas reagoivat päinvastoin ja alkavat pelata tarpeettoman aggressiivisesti tai kärsimättömästi.

Tästä syystä kaikille sopivaa enimmäispeliaikaa ei ole järkevää määritellä. Kahden pelaajan kyky ylläpitää keskittymistä voi olla hyvin erilainen, eikä sama tuntimäärä kerro heidän pelikunnostaan juuri mitään.

Oleellisinta on oppia huomaamaan, milloin oma suoritustaso alkaa oikeasti laskea. Kun päätösten laatu heikkenee, pelin jatkamista kannattaa arvioida uudelleen riippumatta siitä, kuinka pitkään pöydässä on istuttu.

Kannattaako useamman hävityn buy-inin jälkeen aina lopettaa?

Käytän itse niin sanottua stop-loss-rajaa, enkä varmasti ole ainoa. Käytännössä päätän jo ennen session aloittamista, kuinka monta buy-iniä olen valmis häviämään ennen kuin lopetan pelaamisen.

Menetelmän suurin etu on selvä: etukäteen asetettu tappioraja voi estää huonon session muuttumisen täydelliseksi katastrofiksi tiltin seurauksena. Stop-lossia ei kuitenkaan pitäisi pitää kaikissa tilanteissa toimivana strategisena sääntönä.

Kuvitellaan, että häviät tunnissa kolme buy-iniä erittäin tuottoisassa käteispelissä. Olet joutunut useampaan cooleriin ja kärsinyt muutaman bad beatin, mutta tunnet olevasi edelleen täysin keskittynyt. Bankrollisi kestää kyseisen panostason, ja pöydässä on useita vastustajia, jotka tekevät jatkuvasti suuria virheitä.

Kolmen buy-inin häviäminen ei itsessään tee pelistä yhtään vähemmän houkuttelevaa. Tällaisessa tilanteessa pöydästä poistuminen saattaa olla jopa strateginen virhe!

Huomio:

Tarkastellaan sitten toisenlaista tilannetta. Olet hävinnyt kolme buy-iniä, ja ainoa syy jatkaa pelaamista on halu voittaa menetetyt rahat takaisin.

Alat tarkistaa tracker-ohjelmasta session tulosta jatkuvasti ja vakuuttelet itsellesi, että lopetat vasta päästyäsi takaisin omillesi.

Nyt varsinainen ongelma ei välttämättä ole tappion suuruus vaan syy, jonka vuoksi haluat jatkaa. Pakonomainen tarve kuitata tappiot voi johtaa session tarpeettomaan pitkittämiseen ja sellaisiin päätöksiin, joita et normaalissa mielentilassa tekisi.

Stop-loss voi siis olla erinomainen apuväline pelillisen kurinalaisuuden ylläpitämiseen. Se sopii erityisen hyvin pelaajille, jotka tietävät olevansa alttiita menettämään itsehillintänsä tietyn suuruisten tappioiden jälkeen.

Pelkkä tappioraja ei kuitenkaan korvaa oman mielentilan ja pelin laadun rehellistä arviointia.

Suuri voitto ei sekään ole automaattinen syy lopettaa

Myös päinvastainen virhe on yleinen. Joskus pokerisessio halutaan päättää heti, kun voittoa on kertynyt mukavasti, jotta saavutettu tulos saadaan varmistettua.

Kolmen buy-inin voiton jälkeen moni saattaa ajatella, ettei kannata enää ottaa riskiä ja antaa vastustajille takaisin osaa vaivalla voitetuista rahoista.

Psykologisesti tällainen ajattelutapa on täysin ymmärrettävä. Strategisesta näkökulmasta se on kuitenkin huomattavasti kyseenalaisempi.

Viimeisen kolmen tunnin aikana voitetut rahat ovat nyt osa bankrolliasi. Niitä ei pitäisi käsitellä eri tavalla kuin rahoja, jotka sinulla oli jo ennen session aloittamista.

Jos istut edelleen erinomaisessa pelissä, keskittymisesi on kunnossa ja etusi vastustajiin nähden on merkittävä, pelkkä voitolla oleminen ei ole perusteltu syy poistua pöydästä!

Huomio:

On kuitenkin olemassa tilanteita, joissa suuret voitot voivat epäsuorasti muuttaa pelin kannattavuutta.

Oletetaan, että aloitat käteispelin 100 big blindin stäkillä. Muutaman tunnin kuluttua edessäsi onkin 400 big blindia.

Jos et ole tottunut pelaamaan näin syvillä stäkeillä, monet päätökset voivat muuttua huomattavasti monimutkaisemmiksi. Samalla virheiden mahdolliset kustannukset kasvavat merkittävästi.

Tällaisessa tilanteessa session lopettaminen voi hyvinkin olla järkevää. Syynä ei kuitenkaan ole se, että olet voittanut paljon rahaa, vaan se, ettet enää tunne oloasi mukavaksi muuttuneissa peliolosuhteissa.

Tästä päästään yhteen pokerisessioiden hallinnan tärkeimmistä periaatteista: pelaamista ei pidä jatkaa vain tappioiden kuittaamiseksi, mutta sitä ei myöskään tarvitse lopettaa automaattisesti tietyn voittotavoitteen saavuttamisen jälkeen.

Mahdollisimman pitkät sessiot eivät takaa parasta tulosta

Pokerinpelaajien keskuudessa puhutaan paljon volyymin merkityksestä, eikä syyttä. Voittavalle pelaajalle suurempi käsimäärä tarjoaa enemmän mahdollisuuksia hyödyntää omaa etuaan vastustajiin nähden.

Kaikki pelatut tunnit eivät kuitenkaan ole samanarvoisia.

Tunti täydellä keskittymisellä heikkoja vastustajia vastaan voi olla erittäin tuottoisa. Sen sijaan ylimääräinen tunti väsyneenä taitavia pelaajia vastaan saattaa tuottaa hyvin vähän tai muuttua jopa tappiolliseksi!

Todellinen tavoite ei siis välttämättä ole pelata mahdollisimman monta tuntia. Paljon tärkeämpää on maksimoida niiden pelituntien määrä, joiden aikana pystyy tekemään laadukkaita päätöksiä kannattavissa pelitilanteissa.

Volyymin kasvattamisesta on hyötyä silloin, kun pelin taso säilyy riittävän korkeana. Jos päätösten laatu heikkenee merkittävästi, lisätunnit eivät välttämättä enää paranna pitkän aikavälin tulosta.

Milloin kannattaa pitää tauko ja milloin lopettaa sessio kokonaan?

Vastaus riippuu pitkälti pelaajasta ja hänen yksilöllisistä ominaisuuksistaan. Muutamat yksinkertaiset kysymykset voivat kuitenkin auttaa tarkastelemaan tilannetta rauhallisemmin ja tekemään paremman päätöksen:

• Pystynkö edelleen pelaamaan omaa A-peliäni?
• Alkavatko väsymys tai tunteet vaikuttaa päätöksiini?
• Jatkanko pelaamista vain siksi, että haluan voittaa tappioni takaisin?
• Onko peli edelleen yhtä houkutteleva kuin session alussa?
• Voisiko lyhyt tauko auttaa palauttamaan keskittymiskykyni?
• Ovatko ne pelaajat, joiden vuoksi pöytä oli alun perin erityisen tuottoisa, edelleen mukana?

Oikean lopetushetken tunnistaminen on oma pokeritaitonsa, joka kehittyy kokemuksen ja itsetuntemuksen myötä.

Session voitot ja tappiot voivat luonnollisesti vaikuttaa mielentilaan, mutta niiden ei pitäisi olla tärkein peruste sille, jatkaako pelaamista vai ei.

Keskittymiskyky, väsymyksen määrä, tunnetila ja pöydän pelillinen taso ovat yleensä huomattavasti luotettavampia mittareita. Kun nämä tekijät oppii tunnistamaan ja arvioimaan realistisesti, on helpompi välttää turhaan venyviä sessioita ja käyttää peliaika tilanteisiin, joissa omasta osaamisesta on eniten hyötyä.