Sisäministerin valtiosihteeri Marjo Anttoora: RAY-uutisointi oli uutisankka

MarjoAnttoora3
Sisäasiainministerin valtiosihteeri Anttoora on koulutukseltaan juristi ja teologi. Järkeä ja sydäntä.

Heinäkuussa Suomessa nousi myrsky kun Keskisuomalainen uutisoi, että RAY:n pelikoneiden kohtalo on vaarassa EU:n rahanpesudirektiivin uudistamisen johdosta.

Tuolloin arvioitiin, että muutos laskisi 200 miljoonalla RAY:n tuottoa ja valtio menettäisi 25 miljoonaa euroa arpajaisverotuloina.

Uutinen kiiri läpi mediakentän voimalla ja kansallinen närkästys nousi.

Mistä oikeastaan olikaan kysymys?

PokerListings päätti selvittää, oliko kyseessä tämän kesän Ruokolahden leijona vai tyly loppu suomalaiskansalliselle tavalle hakata vaihtorahat kauppojen eteisissä kansanterveydelle.

Keskustelimme sisäasiainministeri Päivi Räsäsen valtiosihteeri Marjo Anttooran kanssa siitä, mistä oikein on kysymys. Puhuimme myös siitä, mikä on sisäasiainministeriölle tärkeää pelialan kehityksessä ja niistä väärinkäsityksistä, joita on syntynyt pokeriyhteisön keskuuteen viranomaislausunnoista.

Valtiosihteerillä on etätyöskentelypäivä Sastamalassa, Pirkanmaan sydämessä. Anttoora vastaa puhelimeen aurinkoisen oloisena.

Valtiosihteeri Anttoora, mitä uusi rahanpesudirektiivi muuttaisi?

MA: Komission ehdotuksen mukaisesti neljäs rahanpesudirektiivi koskisi kaikkea rahapelitoimintaa, mukaan lukien raha-automaatit. Soveltamisala ratkeaa kuitenkin vasta neuvoston ja parlamentin neuvottelujen lopputuloksena.

Komission ehdotuksen mukaisesti asiakkaan tunnistaminen koskisi kaikkea rahapelitoimintaa silloin, kun pelaaminen ylittää direktiivissä säädetyn kynnysarvon. Komission ehdotuksen mukaisesti se olisi 2000 euroa, nykyinen kynnysarvo direktiivissä ja rahanpesulaissa on 3000 euroa.

Suomessa asiakkaan tunnistamisvelvoite koskee jo nyt muutakin pelaamista kuin kasinoja kynnysarvon eli 3000 euron ylittävien rahapanosten osalta, mukaan lukien verkkopelitoiminta. Raha-automaatit ovat soveltamisalan ulkopuolella.

Tarkoitetaanko tunnistautumisella automaattista tunnistautumista koneeseen kuten koneluettavaa henkilötodistusta tai kanta-asiakaskorttia, joka sisältää jo henkilötiedot, vai olisiko se tehtävä henkilön tekemänä kuten kasinoilla tehdään?

Todennäköisesti raha-automaattien osalta korttitunnistautuminen olisi yksinkertaisinta.

Onko sisäministeriöllä arvioita, paljonko pelikoneiden siirtäminen esimerkiksi pelisaleihin vähentäisi pelaamista ja miten se korreloisi ongelmapelaamisen määrään?

Sisäministeriössä ei ole tehty tällaista selvitystä. Kaikkien pelikoneiden siirtäminen pelisaleihin tuntuu mahdottomalta ottaen huomioon, että niitä on ympäri Suomen esimerkiksi syrjäseutujen huoltoasemilla ja kahviloissa, joissa ei pelisaleja ole lainkaan.

Mutta siis miten tämä on ajateltu? Miten kolikkokoneella voi pestä rahaa? Rahanpesullahan tarkoitetaan varojen alkuperän häivyttämistä?

MA: Niin tavallisen pelaajan näkökulmastahan tämä on vähän hassua.. eihän niistä varsinaisesti voita enempää kuin laittaa.

Jos pelaajaa ei tunnisteta etukäteeen ja jälkikäteeen, niin miten rahojen alkuperä muuttuu? Eihän näistä mitään kuittia saa?

MA: Totta. Ja jos tunnistaminen tapahtuu ensivaiheessa, silloin meillä on tiedossa sekä rahan alkuperä että mihin se menee. Se olisi silloinkin hyödytöntä.

Eli tämä taitaa koskea niitä maita, joissa kolikkopelit eivät ole monopolin hallussa? Eli rahanpesu olisi mahdollista yrityksen kautta?

MA: Ilmeisesti näin. Me teemme työtä sen eteen, että asemamme otetaan huomioon.

Eli suomeksi: Keskisuomalaisen jutussa on kyse väärinkäsityksestä?

MA: Virhe tulee ilmeisesti U-kirjeestä, jossa tällaisen kokoomamallin - eli pelikoneiden siirtämisen pelisaleihin - kustannuksia arvioitiin.

Valtioneuvoston taholta annettiin löysästi kommentteja?

MA: En tiedä.

Tässä on ilmeisesti käynyt niin, että toimittaja on lähtenyt tarina edellä matkaan?

MA: Niin, näin on saattanut käydä.         

Haluttiin uutinen?

MA: Niin..

Eli tässä on kesän Ruokolahden leijona. Uutisankka.

Selvä juttu. Missä vaiheessa tämä lainsäädäntöprosessi on?

MA: Tällä on kiire. Tarkoitus on, että ennen eurovaaleja direktiivi olisi käsitelty. Sen käsittely jatkuu syksyllä ja on siis koko ajan käynnissä EU-tasolla.

Kansallista valmistelua on samanaikaisesti, mutta varsinainen kansallinen täytäntöönpano tapahtuu sen jälkeen, kun direktiivi on hyväksytty neuvostossa ja parlamentissa.

Se on tarkoitus implementoida kahden vuoden sisässä lainsäädäntöön siitä, kun se on valmis.

Eurovaalit järjestetään vuonna 2014 eli direktiivi olisi sisällytettävä kansalliseen lainsäädäntöön siis vuonna 2016 viimeistään, jos aikataulu pitää.

Siirrytään sitten toiseen aiheeseen. Hallitusohjelmassa viitataan ulkomailla pelaamisen estämiseen tai rajoittamiseen. Tarkoittaako tämä EU-maita vai niiden ulkopuolella olevia maita?

MA: Se tarkoittaa Euroopan unionin ulkopuolelta tarjottavia palveluja.

Ei ole EU-oikeudellisesti mahdollista rajoittaa EU:ssa tarjottavia palveluja. Ne palvelut, jotka toimivat Euroopan unionin sisäpuolelta, ovat sisämarkkinaa.

Päivitys 21/08/2013: Valtiosihteeri Anttoora halusi täsmentää ylläolevaa vastausta. Voit lukea täsmennyksen jutun lopusta.

Suomessa luotolla pelaaminen on laissa kiellettyä. Lottokupongin ostaminen ei kiskalta onnistu kortin luottopuolelta.

Jos suomalainen pelaa ulkomaisessa palvelussa ja tallettaa luottokortilla, rikkooko hän lakia?

MA: Ulkomaille pelaaminen on täysin laillista, eikä pelaaja siten syyllisty mihinkään rikolliseen, vaikka pelaisi ulkomailta tarjottua peliä luotollakin.

Pokeriyhteisössä on ollut pientä hämmennystä joidenkin virkamiesten antamien lausuntojen johdosta. Onko pelaaminen ulkomaisessa palvelussa siis ministeriön näkökulmasta laillista?

MA: Kyllä. Pelaaminen ulkomaille on täysin laillista, pelaaja ei syyllisty siinä mihinkään.

Tiedän, että näissä asioissa on tullut vähän ristiriitaisia viestejä eri tahoilta ja haluankin, että tämän haastattelun myötä asiasta muodostuisi oikea näkemys eikä syntyisi lisää väärinkäsityksiä.

Kun tietoverkot ovat kuitenkin globaaleja niin miten verkkotoiminnassa määritellään, että palvelu tarjotaan Suomesta?

MA: Arpajaiset voidaan toimeenpanna monilla toisistaan poikkeavilla tavoilla.

Kaikkien arpajaisten osalta voidaan todeta, että niiden toimeenpanoon kuuluu jossain muodossa arpojen myynti. Toimeenpano on aloitettu silloin, kun arpojen myynti on aloitettu. Sillä seikalla onko yhtään arpaa saatu myydyksi, ei ole merkitystä.

Markkinointia voidaan pitää yhtenä toimeenpanon muotona. Se ei ole ratkaiseva arviointikriteeri arvioitaessa sitä, missä pelin tarjonta tapahtuu, vaikkakin sillä on tosiasiallista merkitystä ja se on otettava huomioon.


--
Päivitys 21/08/2013

Jutun julkaisun jälkeen valtiosihteeri Anttoora otti yhteyttä toimitukseen keskusteltuaan ministeriössä asiasta. Hän halusi täsmentää ylläolevaa vastausta koskien hallitusohjelman kirjausta ja erottelua EU-maiden ja ulkopuolisten maiden palveluntarjoajien laillisuuden osalta seuraavasti:

Hallitusohjelmassa viitataan ulkomailla pelaamisen estämiseen tai rajoittamiseen. Tarkoittaako tämä EU-maita vai niiden ulkopuolella olevia maita?

”Hallitusohjelmakirjauksessa ei ole tehty tällaista jakoa.

Eräissä EU-maissa on toteutettu ns. blokeeraus, jolla pyritään estämään EU:sta tai kolmansista valtioista tulevaa pelitarjontaa. Suomessa  ulkomaille pelaamisen rajoittamista koskeva asia on parhaillaan arvioinnin kohteena sisäasiainministeriössä.”

--

Seuraa meitä twitterissä @pokerlistingsfi

--

LUE MYÖS:

Pokerinpelaajien puheenjohtaja Rydman: Ei vielä skumppapulloa auki

Täytä vaadittavat kentät!

Lähetys epäonnistui!

Odota 3 minuuttia kommentoidaksesi uudestaan

Ei kommentteja

Pokerlistings blogi »