Jason Koon valittiin Poker Hall of Fameen 2026 – mutta miksi vain hän?

Miten Jason Koonista tuli Poker Hall of Famen uusin jäsen?

Vuonna 2026 Poker Hall of Fameen olisi voitu valita jopa kuusi pelaajaa, mutta kahdeksasta finalistista lopulta vain yksi selvitti tiensä sisään.

Jason Koon sai 22 ääntä 33 nykyiseltä Hall of Fame -jäseneltä. Jokaisella äänestäjällä oli mahdollisuus antaa ääni enintään neljälle eri finalistille, mutta lopputulos kallistui vahvasti Koonin suuntaan: kaksi kolmasosaa äänistä meni Jasonille, ja hän jäi lopulta ainoaksi valituksi.

Äänestäjillä oli käytettävissään yhteensä 132 ääntä, mutta niistä vain 100 annettiin. Osa Hall of Fame -jäsenistä äänesti ainoastaan Jason Koonia – näin teki esimerkiksi Phil Ivey.

Koonin ero toiseksi sijoittuneeseen Scott Seiveriin oli lopulta neljä ääntä. Neljän kärjessä muiden sijoitusten väliset erot olivat puolestaan vain kaksi ääntä kerrallaan.

Onko Jason Koon ihanteellinen Hall of Famer?

Jason Koon itse yllättyi äänestyksen lopputuloksesta, etenkin kun vuoden 2026 finalistijoukko oli poikkeuksellisen vahva. Saatuaan uuden Hall of Famerin pokaalinsa hän jakoi ajatuksiaan Twitterissä:

Jason Koon

Eilen minut valittiin Poker Hall of Fameen. Muutama tämän vuoden listalla ollut pelaaja on omia sankareitani, ja he ansaitsevat paikan siellä aivan yhtä paljon kuin minäkin. Olen varma, että heidän päivänsä tulee pian. Kun löysin pokerin, olin heti ja pysyvästi sen pauloissa. Pokerista tuli tieni itsenäisyyteen, opettajani tappioiden käsittelyssä ja ennen kaikkea väylä, jonka kautta olen saanut suuren osan elämäni tärkeimmistä ihmissuhteista. Pokeri on elämäni intohimo. Olen todella antanut sille kaiken, mitä minulla on. Rakastan teitä. Kiitos.

Koonin valintaa ei kuitenkaan pidetty pokeriyhteisössä varsinaisena yllätyksenä, ja siihen on monta hyvää syytä.

Toiseksi Koonin saavutukset pokerissa olivat elokuuhun 2026 mennessä jo häkellyttävät. Hänen live-turnausvoittonsa ovat nousseet $77 miljoonaan, ja ansioluettelo sisältää:

• Triton-sarjan kaikkien aikojen ennätyksen 12 turnausvoitolla. Lähimmillä haastajilla on kullakin vain 7 mestaruutta.
• Kolme PGT-titteliä vuosilta 2021 ja 2022.
• Kolme WPT-titteliä vuosilta 2016, 2017 ja 2018.
• Kaksi WSOP-ranneketta vuosilta 2021 ja 2025.
• Kaksi EPT-titteliä vuosilta 2015 ja 2026.
• Kaksi PCA-titteliä vuosilta 2017 ja 2018.
• Poker Masters -mestaruudet sekä netissä että livenä vuosilta 2020 ja 2022.

Tämän lisäksi Koon on pelannut lukemattomissa finaalipöydissä maailman suurimmissa turnauksissa.

Kolmanneksi Jason on pelannut pokeria säännöllisesti lähes 20 vuoden ajan ja käyttänyt suuren osan urastaan live high stakes- ja super high stakes -peleihin. Hän on jatkuvasti mukana kaikkein suurimmissa peleissä ja tunnetaan televisioiduissa pöydissä moitteettomasta käytöksestään sekä kunnioittavasta suhtautumisestaan vastustajiin.

Poker Hall of Famen valintakriteerejä ajatellen Koon sopii profiiliin lähes täydellisesti. Hän täyttää ikävaatimuksen, nauttii muiden ammattilaisten arvostusta, on menestynyt korkeimmilla panoksilla ja pystynyt pelaamaan huipputasolla vuodesta toiseen. Samalla hänen jatkuva läsnäolonsa isoimmissa peleissä on nostanut rimaa myös muille pelaajille – ja pitkän aikavälin tulokset osoittavat, että hänen menestyksensä on kestänyt aikaa.

Koon kyllä – mutta miksi vain Koon?

Juuri tätä kysymystä ovat esittäneet myös Poker Hall of Famen nykyiset jäsenet. Ongelma ei ole siinä, etteikö Koon ansaitsisi paikkaansa. Päinvastoin. Hämmennystä aiheuttaa se, että useat muut finalistit täyttävät pitkälti samat vaatimukset, mutta jäivät silti Hall of Famen ulkopuolelle.

Esimerkiksi Phil Hellmuth vaati julkisesti muutosta uusien jäsenten valintatapaan. Hänen mukaansa Koonin lisäksi ainakin kolmen muun pelaajan olisi pitänyt päästä Hall of Fameen vuonna 2026:

Phil Hellmuth

Soitin tänään Shaun Deebille ja sanoin hänelle, että hän ansaitsee paikan Hall of Famessa. Hän huomautti, että 42 (32?) ääntä jäi antamatta – ja se on ongelma. Sanoin Deebille, että Isaac Haxton ansaitsee paikan vielä 1 % enemmän kuin hän itse (ihan oikeasti!). Shaun ei väittänyt vastaan, vaan sanoi olevansa tyytyväinen valitsemaansa polkuun – vaimo ja lapset cash game- ja turnausvolyymin sijaan. Olen ylpeä Shaunista ja välitän hänestä todella paljon. Ike on ollut minulle ilkeä sekä yksityisesti että julkisesti jo 24 vuoden ajan! Mutta minä annan ääneni aina sille pelaajalle, joka ansaitsee sen eniten. Siinä kaikki! On myös täysin selvää, että Scott Seiverin pitäisi olla Hall of Famessa. Scott ja Ike pelasivat maailman suurimpia pelejä noin 20 vuoden ajan, ja molemmat ovat murskanneet myös turnauksissa. Äänestin Jason Koonia, Seiveriä, Deebiä ja Ikea. Minun mielestäni heidän kaikkien olisi pitänyt päästä sisään tänä vuonna.

Scott Seiver, joka oli selvästi pettynyt jäätyään Hall of Famen ulkopuolelle varsin korkeasta äänimäärästään huolimatta, tuki Koonin valintaa mutta kertoi samalla yllättävän tarinan Doyle Brunsonin aikaisesta äänestysjärjestelmästä:

Scott Seiver

Doyle sanoi minulle kerran pöydässä jotain, jonka olen aina pitänyt mielessäni, koska pelasimme hänen kanssaan niin paljon – ehkä enemmän kuin lähes kukaan muu maailmassa David Oppenheimia lukuun ottamatta viimeisten 20 vuoden aikana. Hän kertoi, että 8–10 äänestäjää ei enää seurannut nykyistä pokerimaailmaa ja kysyi häneltä joka vuosi, ketä heidän pitäisi äänestää Hall of Fameen. Doyle sanoi, että minun kannattaisi toivoa hänen pysyvän hyvässä kunnossa siihen asti, että täyttäisin 40 vuotta, jotta voisin olla se pelaaja, joka pääsee sisään. Kun kokonaiset 30 % äänestäjäkunnasta on jo etääntynyt pokerista, valittu järjestelmä teki sisäänpääsystä matemaattisesti lähes mahdotonta. Äänestäjille ei annettu selkeitä henkilökohtaisia perusteluja ehdokkaista, jokainen äänestys piti täyttää verkossa ja ohjeissa oli paljon epäselvyyttä. Siksi edes lähes yksimielinen tuki niiden keskuudessa, jotka todella seuraavat nykypokeria ja tuntevat sen, ei välttämättä riittänyt kahden kolmasosan rajaan. Jatkossa haluaisin nähdä järjestelmän, jossa jokainen ehdokas saisi kirjoittaa pari kappaletta omista saavutuksistaan ja siitä, miten ne sijoittuvat laajempaan pokerimaailmaan. Näin he voisivat perustella oman ehdokkuutensa äänestäjäpaneelille. Uskon, että se tekisi prosessista huomattavasti inhimillisemmän kuin pelkkä kahdeksan nimen lista sekä kyllä- tai ei-valintaruutu ilman lisätietoja.

Myös Daniel Negreanu ehdotti Poker Hall of Famen äänestysjärjestelmään muutosta:

“PHOF-jäsenten pitäisi valita kolme ehdokasta ja asettaa heidät järjestykseen:

• 1. sija – 5 pistettä
• 2. sija – 3 pistettä
• 3. sija – 2 pistettä

Kaksi eniten pisteitä kerännyttä valitaan sisään, ja lisäksi kolmas pelaaja pääsee mukaan, jos hän saa yli 50 pistettä.

Minusta PHOF-äänestäjät tekivät oikean valinnan Jason Koonin kohdalla, mutta myös muutaman muun olisi pitänyt päästä sisään.

Uuden järjestelmän tavoitteena oli purkaa ruuhkaa ainakin jonkin verran, mutta järjestelmä epäonnistui.”

Norman Chad meni vielä pidemmälle ja ehdotti, ettei nykyisten Hall of Fame -jäsenten pitäisi yksin päättää siitä, ketkä valitaan seuraaviksi jäseniksi:

Norman Chad

Sanon tämän jälleen mahdollisimman selvästi: Poker Hall of Famen jäsenten ei pitäisi päättää, kuka pääsee Poker Hall of Fameen. Ja vaikka heillä olisi äänioikeus, heidän ei pitäisi olla ainoita portinvartijoita – myös pokerimedian ja alan ammattilaisten pitäisi olla mukana päätöksenteossa.

Pokeriyhteisö jäi siis jälleen tyytymättömäksi Hall of Famen valintaprosessiin. Suurin kysymys liittyy siihen, miksi WSOP loi järjestelmän, jossa samana vuonna voidaan valita jopa kuusi pelaajaa ja jokaisella äänestäjällä on käytettävissään neljä ääntä, mutta lopputuloksena Hall of Fameen pääsi silti vain yksi henkilö.

Tilanne korostuu entisestään, koska vuosi 2026 aloittaa ajanjakson, jolloin erittäin suuri joukko huippupelaajia tulee ikänsä puolesta kelpoiseksi Hall of Fameen.

Jos sama kehitys jatkuu, suuri osa nykyisistä kelpoisista pelaajista saattaa joutua odottamaan vuoroaan paitsi pokeriuransa loppuun myös aina todelliseen eläkeikään asti.