Miten hyvistä pelaajista tulee hyviä?

Isaac Baron
Toinen Isaac: Muutama tuhat tuntia vyöllä, ja bingo!

Jonah Lehrer on mielenkiintoinen kaveri, Itärannikon korkeakoulusta valmistunut arvostettu journalisti.

Hän on erittäin kiinnostunut niin psykologiasta kuin pokeristakin, ja se on juuri se juttu minkä takia hän sopii tähän artikkeliin varsin mainiosti.

Vastikään Boston Globe -lehdessä julkaistussa artikkelissa, hän ylisti sisun ja ahkeruuden osuutta osana menestyksenhakuprosessia. Hän kirjoittaa myöskin ihan oikein, että suositut tarinat, kuten Newtonin tekemät tieteelliset läpimurrot, ovat myyttejä.

Kirjoitukset siitä kuinka Newton "löysi" painovoiman kun omena putosi hänen päähänsä ovat palturia, ihan samoin kuin Darwinin teoria evoluutiosta, kun hän tapasi peippoja Galapagos-saarilla.

Nämä tieteelliset urbaanit legendat eivät vain johda harhaan - ne myös sumentavat totuuden kuinka oikea ymmärtäminen on saavutettavissa. Newton ja Darwin olivat molemmat loistavia. Mutta niin olivat monet heidän kaltaisetkin.

Avainasia molemmilla oli se, että he keskittyivät todella tarkkaan omaan työhänsä. He käyttivät vuosia - Darwinin tapauksessa jopa 20 vuotta - tietojen analysoimiseen, mallien rakentamiseen, lukemiseen, ideoiden kehittelyyn ja asioiden todellisen laidan ymmärtämiseen.

Pokerimaailmassa, meillä on toki omat myyttimme. Uskomme, että jollain vain on luontaista kykyä peliin ja hallitsee pelin yhdellä napsahduksella. Muutama tusina pelitunteja ja naps, heistä tuli oikeita, voittavia pelaajia.

Phil Ivey
Maagista kykyä? Ehkä vähän.

Jos luulet että Darwin vain purjehti maailman ympäri ja sai äkillisen päähänpiston, voit ajatella myös, että Phil Ivey on nykyisessään asemassaan sen takia että hänellä on maagista talenttia.

Tai että nämä nuoret netti-tähdet ponnahtavat pinnalle miljoona-rolleineen ovat vain viileitä jannuja, joilla on kyky pelata tätä peliä kuin itsestään.

Lehrer lainaa lauseen Sir Francis Galtonilta (joka oli psykologi ennen kuin psykologiaa oli olemassa ja Charles Darwinin serkku), lause jonka mukaan korkeilla tasoilla saavutettavat saavutukset riippuvat "kyvyn yhdistämisestä innokkuuteen ja kovan työn tekemisen kapasiteettiin".

Ja tässä on tämänpäivän oppitunti.

Olen ajanvietteellinen pelaaja. Käytän viikossa muutaman tunnin pelaamalla paikallisessa pokerihuoneessa tai virtuaalimaailmassa.

Luen paljon ja tiedän paljon pelistä ja miten sitä pelataan. Mutta olen harrastelija, ja tiedän sen.

Mutta minulla on ystäviä, hyviä sellaisia, jotka ovat vakavissaan ja menestyneitä ammattilaisia. Olen hämmästynyt siitä mitä he tekevät menestyksen eteen,  aikaa jonka he siihen kuluttavat ja intensiteetti jolla he peliä pelaavat.

Jason Mercier
Jason Mercier: Enemmän kuin vain viileä tyyppi, joka pitää gämbläämisestä.

He eivät vain lue kirjoja ja artikkeleja. He pelaavat pöyristyttävän määrän käsiä, pitävät kirjaa, tekevät muistiinpanoja, käyvät läpi vanhoja käsiä ja tekevät turnauksista kattavia analyysejä.

He käyvät läpi tätä tilastodataa ja miettivät asiat uudelleen. He yrittävät erilaisia strategisia liikkeitä ja seuraavat miten nuo strategiat menivät. He käyttävät lukemattomia tunteja samalla aaltopituudella olevien kavereiden kanssa ja käyvät läpi aihetta uudestaan ja uudestaan.

Parhaat ovat myös brutaalilla tavalla rehellisiä itselleen. Ihan samoin kuin hyvä tiedemies, he tietävät että tilastot eivät valehtele.

Lehrer käytti viikon tutkiessaan näitä asioita monen ammattilaispelaajan kohdalla viime vuoden WSOP-turnauksessa ja hän kertoi minulle: "Se oli aika selvää. Nämä pelaajat menestyivät, ei sen takia että heillä olisi jokin erikoiskyky, vaan sen takia että he ovat löytäneet jotain mitä he rakastavat ja jotain mikä ei tunnu työltä."

"Heidän pitää tehdä tätä. He käyttävät kirjaimellisesti tuhansia ja taas tuhansia tunteja keskittyneeseen opiskeluun."

Menestyneet nuoret pokeriammattilaiset, ne jotka nousevat huipulle, tekevät sen vanhoista ja kunniallisista syistä.

Toki heillä on luonnollista talenttia, he ovat fiksuja, ei mitenkään erityisesti  riskillä pelaavia ja heillä on myös luonnollinen tunnetasapaino.

Mutta nämä eivät yksistään saa asioita klikkaamaan. Se tekee heistä fiksuja pelaajia, jotka tekevät pelillä muutaman dollarin omaan taskuun.

Alexander Veldhuis
Mitä tarvitset menestyäksesi? Vanhaa kunnon sisua.

Lehrer puki sen sanoihin, "Mitä he ovat tarvinneet päästäkseen parhaiden pelaajien joukkoon on vanha kunnon sisu. Heidän pitää olla keskittyneitä, motivoituja ja heillä on syvä halu tulla paremmiksi tai menestyä, tulla yksinkertaisesti hyväksi juuri siinä mitä he tekevät."

Lehrer kirjoittaa myös että menestys ja ÄO ovat vain heikosti suhteessa toisiinsa. ÄO ei ole sama kuin älykkyys ja kuka menestyy elämän peleissä on usein mainittu samassa lauseessa kuin sisukkuus, ahkeruus ja hiki.

Yksi fiksuimmista ihmisistä jonka olen ikinä tuntenut oli ravihevosten kertoimenlaskija. Monikaan ei voi saada elantoaan tekemällä samaa. Hän sai.

Olimme ystäviä melkein 25 vuotta. Hän kertoi minulle, että armeijan älykkyystestissä hän sijoittui hieman keskiarvon alapuolelle. Mielenkiintoista.

Luulenkin että monista paremmista pokerinpelaajista olisi voinut (tai voi vieläkin tulla) helposti tulla artisteja, kirjoittajia tai businessmiehiä.

Kaava noiden ammattien saloihin pääsemiseksi on pitkälti sama.

Täytä vaadittavat kentät!

Lähetys epäonnistui!

Odota 3 minuuttia kommentoidaksesi uudestaan

Ei kommentteja

Pokerlistings blogi »