Daniel Negreanu voittohaastattelussa: POY, WSOPE...

WSOP Bracelet Winner Daniel Negreanu2013 WSOP EuropeEV0725K NLH High RollerFinal TableGiron7JG9395
Daniel Negreanu ja ystävänsä Laura.

Daniel Negreanu saavutti kaiken tänä vuonna. Torstai-iltana varmistui vuoden pelaajan titteli, WSOPE:n High Roller -turnauksen voitto..

Samalla kun Negreanu voitti 2013 WSOPE High Roller -turnauksen ja nappasi mukaansa 725.000 euroa hän tuli myös varmistaneeksi vuoden pelaajan (POY, Player of the Year) arvonimen.

High Roller -turnauksesta napattu voitto toi myös kuudennen voittorannekkeen.

Tuo hetki oli todellinen merkkipaalu kanadalaisammattilaiselle, joka on nyt pelannut pokeria melkein kaksi vuosikymmentä.

Joten mitä on vuorossa seuraavaksi tälle ikoniselle pokeriammattilaiselle? Juuri voittokäden jälkeen Negreanu kertoi mietteitään pitkähkössä ”kysymyksiä ja vastauksia” osiossa, paikalla olleiden median edustajien kanssa.

Tässä mitä Kid Pokerillla oli sanottavaa:

PokerListings.com: WSOP Vuoden pelaaja –tittelin ja kuudennen voittorannekkeen saavuttaminen on huikea juttu. Kumpi merkitsee sinulle enemmän?

Daniel Negreanu: Huhhuijaa. Minun täytyy olla teille rehellinen, Vuoden pelaaja –titteli on iso asia minulle. Se on päätavoitteeni joka ikinen vuosi. Tiedän, että tulen voittamaan rannekkeita. Olen kiitollinen siitä, että minulla on kuusi ranneketta tällä hetkellä, ja se auttaa minua kilpailussa maailman parhaimman pelaajan tittelistä.

Mutta "Vuoden pelaaja" jo toista kertaa? Se todellakin vahvistaa sen, että olen siellä mihin olen aina tiennyt kuuluvani. On ollut kuitenkin ajanjaksoja joissa olen epäillyt itseäni ja miettinyt olenko oikealla alalla.

Mietin jo yhdessä vaiheessa ”Ehkä nämä nuoremmat pelaajat ovat vain niin hyviä, että minulla ei ole enää mahdollisuuksia menestyä.”

Mutta kun uskoin itseeni ja omaan peliini, kaikki kääntyi osaltani hyvin.

Todistin itselleni olevani hyvä. Olen itse itseni suurin kriitikko, pahempi kuin ketä tahansa foorumeilla. Jos en voita jotain, kritisoin itse itseäni eniten.

Puhuit äskettäin että olisit vähentämässä matkustamista. Luuletko että pystyt pysymään poissa kaikesta tästä?

DN: Tulen aina olemaan pokerinpelaaja. Se tulee aina olemaan osa minua. Onneksi WSOP pelataan Vegasissa, jossa nyt asun.

Mutta kyllä, olen pelannut niin paljon pokeria ja olen samalla oppinut, että todellinen onni tulee tasapainoisesta elämästä. Tällä matkalla olin onnekas, kun minulla oli ystäviä mukanani, niin pääsin jopa käymään ulkona ja tutustuin kaupunkiin.

Parikymppisenä minulla oli verkkarit, hattuni ja pokeri. Ja tulin ja menin.

Nyt olen jo kokenut elämää ja matkustamisen ilot. Jos jatkan matkustamista pokeriturnausten takia, tulen lisäämään matkaan muutamia päiviä, eli voin oikeasti tutustua paikkaan turistina.

Siihen liittyen, miten mukavaa oli kun sinulla oli tällä kertaa kannattajia mukana?

DN: Oikeasti se on todella harvinaista, että minulla on joku mukanani. Tiedän, että monella pelaajalla on iso kannattajajoukko ja kun minä voitan, minulla ei ole. Kavereiden oleminen täällä oli todella mahtavaa. Se on yksi asia joka muuttui viime vuodesta. Nykyään minulla on laajempi ystäväpiiri.

Kymmenen viimeisen vuoden aikana kun minusta on tullut huippuammattilainen, minä ikään kuin eristin itseni. Minulla oli pieni ryhmä joka toimi kanssani.

Se että omaa ryhmän oikeita ystäviä jotka oikeasti välittävät minusta on minulle todella tärkeää.

Lähdit finaalipöytään altavastaajan asemassa ja vastassa oli todella kovia pelaajia. Missä vaiheessa sanoit itsellesi ”Tulen voittamaan tämän”?

DN: Rehellisesti sanoen tuntui siltä, että voisin voittaa pelin koko ajan. Pelasin WSOPE:n pääturnauksessa aikaisemmin viikolla ja istuin 10-15 bb:n kanssa koko turnauksen. Taistelin, en ollut siellä pudotakseni turnauksesta.

Lopulta putosin, mutta tunsin, että sama hyvä vire varmasti jatkuisi. Heti kun tuplasin ja sain n. 20 bb:tä, olin lähellä keskiarvoista merkkimäärää.

Kun tuplasin taas, näin kasvot ympärilläni. Tiesin, että minulla olisi tilaisuus voittaa. Kun sain miljoona merkkiä, ajattelin: ”Nyt ei vitsailla.”

Mitä mieltä olit finaalipöydän pelaajista?

DN: Yksi asia mikä on muuttunut pokerissa tähän päivään mennessä vuodesta 2004, on se, että nykyään kahden pöydän tilanteessa peli tuntuvat samalta kuin ikenestä revittäisiin hampaita.

Vanhoina kunnon aikoina kahdeksan joukkoon pystyi purjehtimaan helposti. Mutta ei 16 pelaajan kanssa. Nyt kyseessä oli todellinen murharyhmä jossa mukana oli Phil Ivey, Jason Mercier ja muut supertähdet.

Virheiden määrä tämän päivän turnauksessa on todella minimaalinen. Sinun täytyy hyödyntää jokainen tilaisuus jonka vaan pystyt. Turnauksessa kaikki olivat high rollereita ja kaikki olivat todella hyviä.

Oliko tavoitteenasi sijoittua vähintään kahdeksanneksi jotta voittaisit POY –tittelin?

DN: Ei, tavoitteenani on aina voittaa, mutta se oli minun ensisijainen tavoitteeni. Vitsailin siitä, että kunhan pääsen kahdeksanneksi, otan rennosti ja nappaan rannekkeen itselleni ja näinhän siinä lopulta kävikin.

Olet ensimmäinen pelaaja joka voitti WSOP Triplakruunun, ja olet puhunut siitä miten tärkeää on levittää brändiä maailmanlaajuiseksi. Avaatko tätä lisää?

DN: Monet ihmiset jotka ovat pokerin parissa väittelevät siitä pitäisikö WSOP –pelejä ylipäänsä viedä Yhdysvaltojen ulkopuolelle ja vastaan heille aina, että turnauksen nimikin on sentään WORLD Series of Poker.

Kun tarkastellaan asiaa, se osoittaa arvostusta muuta maailmaa kohtaan. Joillakin pelaajilla on kotikenttäetu. Esimerkiksi tässä turnauksessa oli ranskalaisia pelaajia varsin paljon. Mielestäni se, mitä WSOP on tehnyt, on todella tärkeää ja tuen sitä täydestä sydämestäni.

WSOP kunnioittaa rannekkeen arvoa ja sen takia pelaajat kuten Phil Ivey ja Phil Hellmuth tulevat näihin turnauksiin. Sen takia, että ranneke on uniikki juttu.

Miten vertaisit POY:n tämän vuoden voittoa edelliseen, vuonna 2004 voitettuun titteliin.

DN: 2004 oli tuolloin todella erilaista aikaa minulle. Vuonna 2004 kehittelin strategiaa joka oli todella edistynyt – siihen aikaan – se oli helppoa.

Nykyään suurin osa pelaajista täällä ovat ottaneet erilaisen strategian käyttöön.

Vuonna 2004 pelaajat korottivat blindeilta nelinkertaisia summia. Itse tein 2,5x korotuksia ja minulle naurettiin. Mutta kun jatkoin voittamista, jengit kiinnittivät siihen huomiota.

Henkilökohtaisesti tämä merkitsee minulle paljon enemmän. Tämä oli paljon vaikeampi voittaa. Kävin Australiassa, pelasin Las Vegasissa ja sitten tulin tänne ja voitin viimeisen mahdollisen turnauksen.

Rakastan tätä draamaa!

Mikä voisikaan olla parempaa kuin yhdeksäs vuoropari, pesät täynnä? Rakastan sitä.

Tämä muistuttaa minua vuodesta 2004 kun voitin myös viimeisen turnauksen, joka tuolloinkin sinetöi mestaruuden. Ehkä olen sitten hieman ”drama queen”.

Kuudes ranneke, WSOP POY ja iso johto melkeinpä jokaisessa POY-kisassa mitä on. Onko tuntunut hyvälle pelata vuoden alusta saakka näin hyvin?

DN: Toki. Mutta tähän mahtuu myös paljon muutakin. Choice Center oli minulle mainio kokemus. Annan tulosten puhua puolestaan. Sen ulkopuolella, makein juttu on tämä:

Sinun ei tarvitse 3-betsata voittaaksesi pokerissa. Minun 3-bet prosentti on n. .0003% ja pärjään varsin hyvin.

Vitsailin siitä miten kaikki 5 ja 6-betsaajat ovat mennyttä kauraa, mutta oikeasti: se ei ole oikea tapa edetä. Oikea tapa pelata pokeria on pelata floppeja. Jos et ole hyvä floppi-pelaaja, et ole konsistentti - etkä pysty käsittelemään pelejä pitkällä tähtäimellä.

Täytä vaadittavat kentät!

Lähetys epäonnistui!

Odota 3 minuuttia kommentoidaksesi uudestaan

Ei kommentteja

Pokerlistings blogi »